Miksi olla massatuote kun voi olla Unique?

Maailmassa on kolme asiaa mitä en voi ymmärtää - uhkapelit, selkäänpuukotus... Ja massatuotto teinit. I mean - kenen kelvetin idea oli että ''HEI! Pukeudutaan kaikki samalla tavalla ja näytetään idiooteilta?''
EIKÖ KUKAAN ENÄÄ OSAA OLLA OMANLAISENSA?

Katselin tänään Dr.Phil ohjelmaa neloselta ja siellä puhuttiin lapsen persoonallisuuden muodostumisesta. Se kuullemma alkaa vasta 4-6 ikäluokassa. Hassua kuitenkin miten vanhemmat voivat määritellä lastensa persoonan viimeistään siinä vaiheessa kun lapsi alkaa puhua tai ryömiä/kävellä/muuta tämänlaista toimintaa.

Miksi silti näen kaupungilla ollessani niin paljon potenttiaalisia tyttöjä haaskaamassa heidän mahdollisesti mahtavia persoonallisuuksiaan ollakseen jotai epä-erinlaisia massatuote pissiksiä? Kaikki eivät taida ymmärtää sitä ihanuutta kun on erinlainen. Olisi mahtavaa jos he ymmärtäisivät mitä heillä on. Inhottavaa kun niin monet teinit Suomessa näyttävät, käyttäytyvät ja puhuvat samalla tavalla. En voi olla edes junassa ilman että kuulen sanaa D44 tai lauseita joissa joka toinen sana on ''vittu''. Ei siinä vikassa mitään. Minä itsekkin kiroilen välillä kuin merimies mutta ne on vain silloin kun en löydä mitään sanaa joka kuvaisi paremmin tunnetta - mutta se kun sitä tulee joka tuutista! AIJAJAI! Korvat siinä kärsii.
Jotenkin se on vain niin käsittämätöntä miten jotkut voivat olla sitä mieltä että samanlaisuus on kaunista? Sehän olisi kuin kaikki kukat olisivat samoja, vain yksi väri hallitsisi maailmaa, ja vain yksi ohjelma tulisi TV:stä. Maailma on tylsä jos näin olisi.

Ihmiset. Kuunnelkaa järjen sanaa! Olkaa erinlaisia! Rikkokaa rajoja! Älkää olko massatuotteita. Olkaa omia itsjänne. Käyttäkää vaatteita jotka saavat teidät hyvälle tuulelle ja olkaa joku päivä tytöt koulussa meikittä... Ihmiset alkavat katsoa teitä eri tavalla.


ERINLAISUUS KUNNIAAN!!!

''The Eliminaton'' of ''The Situation''

Terppa ihanat lintuystäväni!

Kävin tässä ystävättäreni kanssa shoppailemassa ja siinä tuli keskusteltua yhdestä sun toisesta asiasta. Monta aihetta oli ja vielä enemmän aasinsiltoja mutta yhteen aiheeseen päädyimme aina.


Mitä pitää tehdä kun joku kuolaa perääsi kun lapsi karamellia?
No itsehän en ole mikään maailman halutuin typy joten en kohtaa tälläista tilannetta *laskee mielessään* koskaan. Kuitenkin, olen erittäin ''Haluttujen'' ihmisten kaveri joten he kohtaavat tätä... Liian usein.
Otan tässä esimerkkinä hyvän ystäväni jonka nimen pidän itselläni... Mutta kutsun häntä vaikka nimellääää..... Karri! Jaaaa... Toinen kaverini voisi olla vaikkaaaa.... Hilda! Karri Ja Hilda!

Okei elikkä tässä hieman back groundia.
Hilda tykkää Karrista LIIAN PALJON. Enemmän kun ystävänä. Enemmän kuin pelkkä ihastus. (How grose ._.) Ja tämä Hilda on kertonut Karrille että tykkää tästä TODELLA paljon, mutta anna olla kun Karri ei tykkää Hildasta! Tämäkin on kerrottu Hildalle useaan kertaan mutta tykkäämisbuumi ei laannu . Do'h!

Kuitenkin. Me puhuimme siitä että mitä oikein pitäisi tehdä kun näinkin tyhmä juttu on päässyt käymään. He ovat hyviä ystäviä ja Karri ei halua pilata heidän ystävyyttään mahdollisella seurustelulla.

Tässä kohtaa tulee esiin ''The Elimination'' of ''The Situation''...
Mikä olisi korrekti tapa kertoa kaverille että ''Hei en tykkää susta.''?

Helpoin tapa on monen mielestä olla hiljaa ja toivoa että se kohta hiipuu ohi. Minun mielestä oikea tapa olisi ottaa se perkeleen laastari pois nopeasti. Elikkä ihan vain repästä. Olla armoton ja sanoa että on vaan frendi. Toki tämä saattaa tuhota kaverisuhteen aivan yhtä lailla kun sanomatta oleminen mutta on reilumpaa toista kohtaan sanoa kun olla sanomatta ja antaa heidän kuvitella muuta. On helpompi ampua haaveet alas kertaheitolla kun antaa niiden voimistua.
Rakkaus on aikamoista kvanttifysiikkaa.

Kaikkeen on monta oikeaa vastausta. Tämä vaan sattuu olemaan minun.