Sattui tulemaan tuo lause mieleeni kun astelin ensimmäistä kertaa äidinkielen tunnille tässä 3. jaksossa. Ja koska rakkain äidinkielenopettajani lähti työskentelemään MLL:lle ja jätti meidät kärsimään 9. luokan, uuden - mielestäni paljon paljon huonomman opettajan seuraan.
Jouduin tuon pari ensimmäistä kuukautta syyslomaan asti kärsimään tuota opettajaa ja ilahduin suuresti kun meillä ei ollut äikkää enään jouluun asti. Olisi pitänyt ymmärtää että seuraavat kaksi jaksoa ennen koulun loppua tulee olemaan äikkä täyteisiä jaksoja... Hemmetti.
Aina ei vaan osaa ymmärtää toiveiden seurauksia, mutta olen nyt kyllä iloinen että joulua ennen ollut jakso oli äikkä vapaata aluetta, ja vaikka rakstan äidinkieltä oppiaineena on opettajan vaihto lannistanut minun opiskelua enemmän kun odotin.
Ennen opettajan vaihtoa äidinkielen tunnit olivat viikon kohokohtia, jolloin sain vapaasti saada ääneni kuulluksi ja ilmaista itseäni uudella ja mukavalla tavalla. Muistot ala-koulun äidinkielen tuntien tavoista kaikkine tehtävine ja kielioppeineen olivat lukkojen takana kaukana unholaan unohdetussa pahvilaatikossa ja nyt kun opettaja vaihtui ne kaikki huonot muistot hiipivät kamalan nopeasti takaisin muistiin. Nykyään äidinkielen tunnit ovat se piikki lihaksessa.
Koho kohta 7.-8. luokan äidinkielen tunneista oli kun 8. luokan syksyllä pojat kommentoivat miten he ''eivät pitäneet'' opettajastamme. Fiksuna (tai ei niin fiksuna) ihmisenä menin kommentoimaan asiaa näin
''No älkääs nyt valittako. Miettikää ku meijän ope vaihtuis ja meille tulis huonompi opettaja''
^^ tuon voin laittaa sukuvikojen piikkiin. Meidän perheellä on inhottava tapa sanoa mitä sylki suuhun tuo.
Sain kuulla pahan virheeni pian sen jälkeen kun opettajani katsoi minuun kun puulla päähän lyötynä ja hullunkatse silmäkulmassa.
Adjektiivien vertailu... Jutta HERÄTYS!
Huono - HUONOMPI- huonoin (tämän muistin vasta pian luokan ulkopuolella kun ystäväni tulivat nauramaan minulle/minun kanssani ( en ole vieläkään oikein varma) /tässä vaiheessa ystäväni kertoivat myös että kaikki luokassa olivat katsoneet minua WTF ilmeellä. Taisi muuten olla 1. kerta... Nyt niitä tulee jokatoinen tunti :P
Hyvä homma että kuitenkin olin tuon opettajan hyvä ystävä oppilas-opettaja suhteessa joten hän uskottavasti tiesi että olin mennyt sanomaan jotain joka kävi järkeen vain jos on tietoinen Jutta-logistiikasta.
Jutan adjektiivin vertailu
Hyvä- HUONOMPI- huonoin.
Luojan kiitos meillä oli tuona päivänä siunatut kaksi tuntia niin toisen tunnin loputtua jäin luokkaan selittämään tämän logistiikkani.
Niin ja tämän samaisen tarinan saan kulla aina vähän väliä kun mokailen kirjoitusoppien kanssa.
Mutta eipä se minua kauheesti sinäänsä haittaa...
No. Pääsempähän nyt sanomaan että Ha-Ha. Olimpas sittenkin oikeassa...
Onko sulle tullu jotain mokaa mille nyt pystyt nauramaan? Kerro kommenteissa omat kokemukset!